Viime kesä oli aikuisessa elämässäni ensimmäinen, etten oirehtinut kaksisuuntaista juuri mitenkään. Aivan kesäkuun alussa, kun aurinko oli kirkkaimmillaan, sain parin päivän hypon, jolloin ei uni tullut ja mieheni löysikin minut yhtenä aamuna jo ennen kello kuutta istuttamassa kukkia. Mutta ei lasketa sitä, sillä kaikkeen menneessä verrattuna, tämä oli aivan harmitonta hulluttelua.
Voin niin hyvin, että aloin jopa hieman keinutella venettä. Valvoin ja juhlin pitkään aamutunneille, join pikkuisen liikaa kahvia ja sallin itseni hurmioitua ja innostua. (En kuitenkaan käyttänyt alkoholia, siihen en aio palata.)
Minulla ei ollut kesän aikana töitäkään, joten vuorokausirytmikin keikahti päälaelleen. Kaikki nämä asiat ovat olleet minulle haitallisia, saaneet oireita laukeamaan, mutta tänä kesänä ei tapahtunut mitään. Kaikki meni hyvin.
Havahduin usein ajatukseen, että olen täysin unohtanut koko sairauden. Ihanaa! Mietin, tämmöistäkö terveiden ihmisten elämä aina on.
Kävimme perheen kanssa parin viikon autoreissun Latviassa, Virossa ja Suomessa seikkaillen. Kolme vuotta sitten palauduin monta päivää, jos olin siirtynyt Oulusta Rovaniemelle, joten aikamoinen muutos on tapahtunut.
No, en tietenkään suosittele kenellekään mitään keikutteluita ja voinnin riskeeraamista, mutta minulle teki ihan hyvää kokeilla, tarvitseeko aina olla niin kovin kurinalainen. Jos voi muuten hyvin ja pää tuntuu olevan kunnossa, voiko joistain asioista välillä löysätä?
Tasaisen voinnin aikana tajusin myös sen, miksi joillekin ihmisille saattaa tulla halu lopettaa lääkitys. Jos ei tunne olevansa sairas, voi olla vaikeampaa sitoutua lääkehoitoon. Tiedän, että lääkkeet ovat minun kohdallani yksi kivijalka sille, että nyt ollaan näin keveässä lennossa. Ne yhdistettynä terapiaan ja hyviin elintapoihin on ollut minun pelastukseni. Mutta kyllä sitä silti käy sellaisen ajatuskelan läpi, että tarvitsisiko sitä lääkettä enää? Kukapa niitä turhaan haluaisi syödä.
Kiitos, kun kuljet mukana! Voit halutessasi tutustua kaksisuuntaisesta elämästäni kirjoittamaani kirjaan tästä linkistä Onnellinen hullu (bod.fi)
